Muistoissamme
Ultra Jonquilla Juice
"Snapsi"

BALTJV -13
s. 5.9.2012 - 15.1.2021
polvet 0/0, silmät terveet
Asuu appivanhemmillani.
Snapsi Koiranetissä
Snapsi sai alkunsa meidän takapihalla, kun Liettuasta asti tuli nuori parsontyttö tapaamaan ystäväni ”Oivaa” Miselin Monsieur Musk. Snapsi kävi syntymässä ja hieman kasvamassa Liettuassa ja lopulta toin sen näyttelytuliaisena meille. Snapsi ja Gini ajautuivat riitoihin Snapsin aikuistuttua ja lopulta Snapsi löysi paikkansa appivanhempieni luota, jossa se sai elää silmäteränä ja viettää rauhallista elämää. Menetimme Snapsin yllättäen keuhkon alalohkon kiertymän vuoksi vasta 8-vuotiaana.
Muistoissamme
Saarnion Pikatto
"Chisu"

Kuva © Tiina Raatikainen
C.I.B FI SE LV MVA
BALTV -13 MV -17
21.7.2012 - 6.11.2018
Kasv. Soile Aarnio, Koskenvarsi
polvet 0/0,kyynärät 0/0, lonkat A/A, silmät terveet
Chisu Koiranetissä
Chisu menehtyi lymfoomaan hyvin yllättäen ja järkytykseksemme syksyllä 2018 vasta 6-vuotiaana. Vieläkin siitä kirjoittaminen on minulle vaikeaa. Chisu oli superiloinen ja onnellinen koira. Se loi valoa ympärilleen minne menikin. Sitä ei voinut katsoa hymyilemättä. Chisu oli harrastuskoirana sekä minulle että tyttärellemme Siirille. Tästä syystä siitä luopuminen oli vielä vaikeampaa. Chisu ehti synnyttää meille menestyksekkään I -pentueen sekä kasvattajalleen yhden pentueen (Saarnion R -pentue).
Chisu oli maailman kaunein ja kiltein koira.
Muistoissamme
BG Deidamia
"Kerttu"

C.I.B FI EE LV MVA
BALTV-10 V-12 VV-12 HeVW-13 PMVV-13 VV-13 HeVW-15 VV-15 VV-16
26.4.2004 - 28.10.2017
polvet 0/0, kyynärät 0/0, lonkat A/A, silmät terveet
Kerttu Koiranetissä
Kerttu jäi meille Belan viimeisestä pentueesta.
Isänä on japanintuonti Accel of God Mount JP. Kerttu oli perheemme pää, kun hänen äitinsä Belan oli aika mennä. Kerttu tunsi arvonsa ja oli hyvin itsevarma koira. Samalla myös eloisa ja leikkisä. Kerttu asui vanhempieni luona, mutta oli paljon myös meillä. Kiersimme paljon näyttelyitä yhdessä erinomaisella menestyksellä. Kertulla on menestystä niin erikoisnäyttelyistä, Voittaja -näyttelyistä kuin myös yhdistyksen Vuoden Japsi -kilpailuistakin.
Kerttu synnytti meille kolme pentuetta, jotka ovat E-, F- ja G- pentueeni.
Muistoissamme
BG Adolf
"Ade"

Kuvassa Mitzi ja Ade
C.I.B FI SE NO EE MVA
V-05 MV-06 PL&PZV-06 BALTVV-10
Ade Koiranetissä
Ade on ensimmäisesta omasta pentueesta, Belan pentu.
Ade syntyi pentueen viimeisenä eikä meille pitänyt jäädä koiraa kotiin. Olimme juuri muuttaneet kotoa pois opiskelemaan. Mutta niin vain Ade jäi meille ja se oli maailman lempein japsipoika. Sen kanssa harrastin tokoa, agilityä, näyttelyitä ja kävin pelastustreeneissäkin. Ade oli ihan eka oma koirani, jonka kasvatuksesta vastasin itse. Ade menestyi näyttelyissä upeasti vuodesta toiseen, mutta oli myös ihana koira lapsillemme, jotka syntyivät Aden viimeisinä vuosina
Muistoissamme
Miselin Miss Kiss
"Mitzi"
14.2.2002 - 2011
Mitzi Koiranetissä
Mitzi oli ensimmäinen parsonimme. Mieheni halusi japsin kaveriksi ”jonkun oikean koiran”. Lopulta löysin parsonit ja hyvän kasvattajan, joten Mitzi muutti meille Mikkelistä. Mitzistä ei tullut näyttelyihin harrastuskoiraa minulle, mutta muuten se oli loistotyyppi. Sydämemme oli myyty parsoneille Mitzin myötä.
Muistoissamme
Goldbrick's Blaze
"Bela"
C.I.B FI SE NO EE LT MVA
V-99 V-00 EUVV-06 LTV-99
22.8.1995 - 23.3.2011
polvet 0/0, silmät terveet
Bela Koiranetissä
Bela oli toinen koirani ja kennelini kantanarttu. Belaa etsittiin tositarkoituksella ja halusin siitä itselleni harrastuskoiran. Sain sen yläasteella ja viimeistään silloin koiraharrastus vei minut mukanaan. Sain Belan myötä upeita ihmisiä elämääni, niin ystäviä kuin aviomieheni myös. Bela oli suuri persoona, täydellinen koira minulle. Bela pärjäsi erittäin hyvin myös näyttelyissä ja synnytti kennelini A-, B, C- ja D-pentueeni.
Muistoissamme
Boogey Lady's Amanda
"Amanda"
18.4.1992 - 1.7.2005
polvet 1/0, silmät: PRA & linssiluksaatio todettu
Amanda Koiranetissä
Amanda oli ensimmäinen koirani. Sain sen 12-vuotiaana. Koko ala-asteen olin kinunnut vanhemmiltani koiraa ja lopulta työ tuotti tulosta. Amandalla oli terveysongelmia ja vähän arkakin se oli, mutta silti niin rakastettava. Sitkeästi kävin sen kanssa tokossa, koiraleireillä telttailemassa sekä näyttelyissä. Amanda oli rakas koko perheellemme ja sen myötä japsit jäivät elämäämme, eivätkä vanhempanikaan katuneet koiran ostoa minulle. Taisi käydä päinvastoin, sillä japsit ovat nyt kiinteä osa koko perheemme elämää.